Tekijä: luovuus50 Page 3 of 6

In kauneus ja hyvinvointi, Yleinen

Haluan elää sellaisten ihmisten parissa, joille oikeasti merkitsen jotain ja itse olla sitä myös heille. Olla luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen. Pyrin karsimaan kaikki ihmissuhteet elämästäni, jotka vievät energiaani ja vaikuttavat kielteisesti energiakenttääni. Tai ainakin otan etäisyyttä tällaisiin henkilöihin.

Minut ymmärretään usein väärin, kun en paljasta aina ajatuksiani. Jos tunteitani loukataan, voin olla vaiti pitkiä aikoja. Olen herkkävaistoinen ja intuitiivinen sekä välillä tuntuu, että myös ajatustenlukija, tiedän jo asioita etukäteen. Reagoin herkästi ympäristön ärsykkeisiin ja signaaleihin.

Herkkänä ihmisenä aistin myös muiden ihmisten mielentilat ja huomaa piiloviestit ja kasvonilmeet, jotka paljastavat todelliset tunteet. Välillä noiden ominaisuuksien kanssa on hankala elää, kun vaistot ovat liian herkät. Intuitio: Itselleni intuition käyttö tarkoittaa, että tunnen ns. luissani, miten asiat ovat. Toimin tunteiden ja vaistoni ohjaamana ymmärtämättä täysin, miksi niin toimin. Siihen liittyy kehollisia tuntemuksia: sydämessä tai vatsassa tietynlaiset tuntemukset tai kylmät väreet jne. Joskus myös värit tai kuvat näyttäytyvät.

Keskityn ajattelemaan myönteisiä ajatuksia. Jos toinen yrittää puheillaan tai käytöksellään provosoida tai sysätä minua syrjään, niin annan olla. Itsekeskeiset ihmiset, narsistiset piirteet ihmisessä eivät ole mieleeni, koska he hakevat huomiota, ovat aina oikeassa ja suuttuvat joka asiasta, jos ei mene heidän mielen mukaan tai heidän tahtoaan ei noudateta.

Kasvuympäristöllä saattaa olla vaikutusta, että ihmisestä kasvaa pohjattoman itsekeskeinen. Perheenjäsen voi olla sellainen, että kaikki ongelmat lastataan yhden niskaan, eikä nähdä itsessä mitään vikaa. Toisen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä. Kommunikointi on pidemmän päälle uuvuttavaa ja mieluimmin luovuttaa. Antaa sen ihmisen tehdä ja päättää mitä itse haluaa kaikissa asioissa, niin on itselleni parempi ja helpompi elää.

Hyvä tapa palautua uupuneesta olosta on olla itsekseen kaikessa rauhassa tai viettää hetki meditoimalla. Meditaatio tai luonnossa liikkuminen alentaa verenpainetta ja lievittää stressiäkin.

Näin aikuisena onneksi saan päättää omista asioistani siinäkin mielessä kenen kanssa olen tekemisissä ja kenen en. Itsemääräämisoikeus sitä se on.

En kaipaa määräilijöitä tai selkään puukottajia, enkä halua olla muiden armoilla. Olen vakaumuksellinen, avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen ja uskon lujasti oikeudenmukaisuuteen sekä elämänviisauteen. Oikeudenmukaisuus on vahva arvoni ja sitä loukatessa ..se on kuin härälle punainen vaate. Oikeudenmukaisuus näkyy ihmissuhteissa niin, että kaikki ihmiset ovat minulle samanarvoisia säätyyn katsomatta.

Jokaiseen päivään niin paljon mahtuu

Jokainen hetki, päivä ja jokainen vuosi on lahja, jota pitää osasta arvostaa niin hyvin, kuin mahdollista. Elämä on lahja ja maailma on kaunis,.. tartu siis tähän hetkeen, ettei aika kulje ohitsesi!

Olemme täällä oppimassa tunteita, se olisi hyvä muistaa, niin hyvässä kuin pahassa olotilassa. Netissä on hyvä kirjoitus tunteista. ”Tunteesta tunteeseen”

Tunteet tulevat ”lupaa kyselemättä” Jokaisella meillä on kokemuksia surusta ja ikävistä asioista, kaikissa emme onnistu mutta… ne tunteet .. se on rikkautta.. ilman tunteita olisiko se elämää tai oppisimmeko mitään, jos emme tuntisi tunteita…?? Ei olisi ilon, riemun tai surun eikä murheen tunteita, kaikki olisi samaa könttää. Elämä haastaa usein meitä monenlaisilla kipeillä kokemuksilla ja tapahtumilla. Tunteet ovat selviytymistä varten. Ne virittävät elimistöä ja ohjaavat toimimaan tilanteen mukaan. Koemme kaikki tunteet yksilöllisesti. Tunteet myös tarttuvat henkilöstä toiseen esim. yleinen negatiivinen ajattelutapa tarttuu. Älä anna sille tunteelle valtaa. Mielenhallinta on osa tunteiden hallintaa sekä ajatusten hallintaa. Kirja: Olet kaiken hyvän arvoinen.

Tunteiden kuvaileminen ja tunteista puhuminen on tärkeää, jotta ihmiset voisivat oppia ymmärtämään itseään ja toisiaan. En ole tässä asiassa asiantuntija sanomaan kun omat tunteeni ovat melko hukassa tietyissä asioissa. Joillekin tunteiden tunnistaminen on helpompaa ja niiden ilmaiseminen hallitumpaa. Toisille vaikeaa ja niiden ilmaiseminenkin voi olla hallitsematonta.

Taustan kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle luovat tunteet. Ne vaikuttavat ihmissuhteiden laatuun, pysyvyyteen ja mielekkyyteen. Tunteet ovat yksi viestinnän keino. Vaistoamme myötämielisyyden ja ystävällisyyden, samoin myös vihamielisyyden ja välinpitämättömyydenkin. Tunteet ovat mukana ja osana kaikessa ihmisten välillä. Se tunteista….

Minä etsin jokaisesta päivästä onnistumisia, kauniita asioita ja hyviä hetkiä. Yksikin riittää pitämään yllä uskoa siihen, että paistaa se päivä vielä risukasaankin. Joskus noiden etsimiseen menee kyllä aikaa, mutta kyllä ne löytyy. Pieni hymy tai sana vaikka kaupan kassalla voi pelastaa päiväni…

Omalla asenteella on paljon merkitystä mahtuuko niihin päiviin hyviä asioita. Pitää ottaa elämä vastaan hymyssä suin. Asiat ei parane yleensä murehtimalla, vaan oikealla asenteella. Minulle on kait juurtunut synnynnäinen positiivisuus. Elän vain tätä päivää, huomisesta en osaa murehtia. Kaikki järjestyy jotenkin, ei aina niin hyvin kuin toivoisi, mutta turha niitä on surra. Kaikilla asioilla on kuitenkin tapana järjestyä!

Luotan ja uskon aina siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja ”elämä avaa aina uusia ovia ja mahdollisuuksia”. Sanotaan: kun yksi ovi sulkeutuu toinen avautuu. Itselleni on myös usein näin käynyt ja luotan tuohon sanontaan.

Me ollaan usein huolissamme asioista, joihin emme voi itse vaikuttaa. Kaikkea ei voi parantaa eikä korjata, eikä voi aina vaikuttaa asioiden kulkuunkaan, vaikka kuinka haluaisi. Kaikki tapahtuu aikanaan..

Vielä tämän kun muistaisimme, ettei menneisyyteen voi vaikuttaa, mutta siihen voimme vaikuttaa kuinka annamme sen vaikuttaa nykyhetkeen. On ihana saada elää juuri tässä maassa ja täällä, saa käydä töissä, saa kuoria porkkanoita jne. Tavallinen arki on ihanaa!

Nautin kevään tulosta, lisääntyneestä valosta ja tästä ihanasta kevätauringosta, linnunlaulusta, kahvihetkistä ja hiljaisuudesta jne. Jokaisesta päivästä löytää kyllä positiivisia asioita. Kesää kohti mennään..Nautin mm. kun koirani kirmailee pihassa ja se osaa myös nauttia vapaudestaan. Ilon aiheita on paljon…

Toivon riittävää terveyttä läheisilleni sekä itselleni ja hyvää elämää. Terveys antaa mahdollisuuden kaikkeen mitä haluan tehdä loppu elämäni; liikkua, harrastaa, tavata ystäviä, auttaa muita, matkustaa, tehdä työtä, elää ja nauttia sekä tuntea tunteita. Jokapäiväinen kiitollisuus elämästä ja läheisistä. Toivon maailmaan rauhaa, viisautta ja ihmisten hyvinvointia. Lähimmäisten huomioiminen ja auttaminen, niin, että kaikki olisivat onnellisia. Säilyisipä minulla loputon uteliaisuus ja uuden oppimisen halu. Henkisyyttä kehitän itsessäni aina ja enkelit opastavat minua.

Ilmaisia ilon aiheita joita voi jakaa muille: Hymy, hyvä kohtelu, sana tai sanat, anteeksi pyytäminen ja antaminen, rakasta muita ja itseäsi, huomioi rakkaimpasi, hellät lauseet jne.jne.

Kuinka paljon rakkautta mahtuu ihmisen sydämeen…

Rytmi veressä

Rytmi veressä -ilmaus, tarkoittaa ihmisen synnynnäistä ominaisuutta tuntea rytmi ja musiikki sisällään. Rytmi kuuluu osana jokapäiväistä elämääni. Rytmitaju on ihmisen kokema. Ihmiskeholla on oma rytminsä, mikä saa jammailemaan musiikin mukana.

Minulle rytmi merkitsee tanssiaskeleita musiikin tahdissa. Olen oppinut hyvin nuorena tanssimaan. Ensimmäiset kokemukset oli Teivaalan- lavalla ja Osakkeella Lahdessa. Kävin alaikäisenä jo tanssimassa lavatansseja: tangoa, humppaa ja valssia. Silloin ei vielä tunnettu jive-, salsa taikka muita kädenalitansseja.

Tykkään nopearytmisestä tanssimusiikista. esim. Valkoinen ruusu, Matin ja Tepon useammat kappaleet(Kato vaan”), Souvari, Finlander , Ville Liimatainen ”Unessani” ja monet monet muut. Se on se rytmi ”rytmi veressä” mikä laittaa minun jalat liikkeelle. On niin upeeta, että elämässä on musiikkia ja se kuuluu minun elämään niin suuresti.

Jalan alle menevä hyvä tanssimusiikki, vaikka vain kotona radiosta kuunnellen houkuttelee minua pyörähtelemään lattialla. Koko keho saa samalla liikettä, kun kädetkin liikkuu samalla ja lanne keinuu:)) Tanssi vahvistaa kehoa laajasti ja parantaa koko kehon hallintaa. Fyysinen kunto kohenee ja tasapainon hallinta paranee. Tanssiessa stressi lievenee ja tanssi hoitaa myös aivoterveyttä.

Tanssiakseen ei siis aina tarvitse lähteä tanssitunnille tai lavoille. Vaikkakin hyvä tanssi-ilta syntyy ensisijaisesti hyvästä seurasta ja ihanista tanssikokemuksista. Suuri merkitys on myös tanssipaikan tunnelmalla ja siellä soivalla musiikilla. Tanssin parissa on mahdollisuus myös luoda kivoja ihmissuhteita. Perustanssitaidon opettelemisessa tarvitaan usein henkilökohtaista ohjausta, tanssikursseja. Vaikka olen tavallaan itseoppinut tanssimaan jo nuorena. Olen saanut perustaidot jo siellä. Olen myös käynyt päivittämässä tanssitaitoani myös tämän päivän kuvioihin eli niitä kädenalitanssikuvioita mm. jive, cha cha askelia.

Lavatanssikulttuuri on mielestäni nykyään mielenkiintoista. Lavoilla ei enää pääse tanssimaan, jos siellä käy vain harvoin. Olen miettinyt, että miksiköhän lavatanssikulttuuri on muuttunut niin radikaalisesti. Johtuukohan se näistä erilaisista tanssikursseista. Kursseilla käyvät hakevat vain tuntemiaan henkilöitä. Muut jäävät seinän vierelle seinä ruusuiksi. Haetaan vain niitä joiden tiedetään osaavan niitä kädenalitansseja, joita lavoilla tanssitaan nykyään pääsääntöisesti. Tanssija tunnistaa hyvin soitetun musiikin ja se pistää tanssivarpaat vipattamaan ja peppu ei millään pysyisi penkillä. Itse rakastan kesälavoja ja elävää huumaavaa tanssimusiikkia. Ilman tanssiparia ei lavoille voi mennä, kun tanssijalkaa alkaa vipattamaan, eikä partneria ole, niin tulee vain paha mieli, kukaan ei siellä hae, vaan lavat ovat täynnä tanssitaitureita, joille ei kelpaa oudot tyypit jotka tulevat kerran pari kesässä tyrkylle.

Olen harkinnut kantritanssin aloittamista…hmm

Matkailu avartaa

In Matkailu, Yleinen

Ihmiset matkustelevat erilaisiin matkailukohteisiin lomallaan tai vapaa-ajallaan. Lähdetään pois asuinympäristöstä ja halutaan kokea joitain muuta, kuin arjen rutiineja. Jotkut kaipaavat pitkiä lomia, jossain kaukana ja toisille riittää lyhyempi irtiotto arjesta.

Matkoja tehdään Suomen rajojen sisäpuolella tai matkat suuntautuvat ulkomaille. Kotimaanmatkat voivat olla lyhyitä hetkeksi pois asuinkaupungista tai kunnasta. Toiset taas kohdistavat matkansa ulkomaille montakin kertaa vuodessa. Suurituloisille se on mahdollista, mutta pienituloisten on usein tyydyttävä lyhyisiin ulkomaan-, tai kotimaanmatkoihin.

Lomakohteita on valtavasti ja tarjontaa riittää joka lähtöön. Aurinkoa ja lämpö kaipaaville kaukomaan kohteita, suosituin Thaimaa. Itse en ole auringonpalvoja, mutta tykkään lämmöstä ja auringosta. Kiinnostun yleensä lomista, jossa on aktiviteetteja, kaupunkikohteista tai vanhasta kulttuurista. Tykkään käydä eri paikkojen kirkoissa, tutkia kaupunkeja, tehdä omatoimiretkiä eri kohteisiin sekä tykkään myös seuramatkoista, joissa ohjelma on järjestettyä.

Omatoimimatkalla voi lähteä retkeilemään turistikohteiden ulkopuolelle ja nähdä paljon enemmän, kuin näkisi ohjatussa retkessä. Voi kuluttaa vaikka yhden lomapäivän seikkaillen vieraassa ympäristössä, tuntea ja kokea aivan erilaisia nähtävyyksiä.

Seuramatkoilla olen ollut myös ja niistäkin tykkään. Opas on mukana ja kertoo paikan historiasta sekä retket on ohjattuja ja ruokapaikat tiedossa. Ei tarvitse itse kun lähteä mukaan ja nauttia nähtävyyksistä. Helppoa ja turvallista.

Kotimaanmatkoilla olen käynyt usein kylpylöissä ja kulttuurimatkoilla. Matkat sisältävät usein teatteria, konsertteja tai muuten vaan jotain bussimatkaa erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Matkanjärjestäjä on suunnitellut matkareitin ja pysähtymiskohteet.

Otan matkoilta paljon valokuvia ja olen tehnyt joistain matkoista valokuvakansion mm. Tunisian matkasta, joka osin oli sadunomaista.

Matkustaisin mielelläni enemmän jos olisi varaa. On kiva lukea arvosteluja matkakohteista ja katsoa televisiosta matkaohjelmia. Pääseehän niinkin tavallaan matkalle ja näkee upeita kohteita, kun toimittaja kertoo seikkailuistaan.

Lähtisin nyt tällä hetkellä matkalle johonkin kaupunkikohteeseen kolmen päivän viikonloppureissu riittäisi. Passikin olisi valmiina.. Hmm. mikä olisi kohde? Prahassa olen käynyt useammin ja tykkäsin kyllä kaupungista. Siellä on paljon vanhaa kaupunkia joka kiehtoo. Hmm..

Talviloma menossa ja olen varannut itselleni ja lapsenlapsille parin päivän aktiiviloman urheiluopistolla. Tulee kiva pieni irtiotto arjesta!

Kirjoittaminen

On 25.2.2023

In kirja, Yleinen

Nyt kun olen löytänyt kirjoittamisen, iloitsen siitä suuresti. Olen huomannut, että kirjoittaminen on minulle terapeuttista sekä voimaannuttavaa. Saan tuoda esiin ajatuksiani ja kokemuksiani, itseilmaisua. Haluan purkaa ajatuksia ja tunteita jonnekin. Se on myös eräänlaista mielenhallintaa, kun keskittyy kirjoittamaan, ajatus juoksee vain kirjoittamisen ympärillä. Olen jäänyt hieman koukkuun tähän lajiin:))

Kirjoittaa voi aivan mistä vaan ja aiheita on valtavasti. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta jotain tietoa pitää osata käsitellä suodattimen läpi..

Nyt täällä voin myös paljastaa, että olen kirjoittanut kirjan. Tekeleen. Kirja kertoi elämästäni, vähän totuutta ja osa fiktioita. Lähetin sitä useammalle kustantajalle tuloksitta. Harmitti tietysti. Toki useammalta kustantajalta tuli vastaus, ettei sovellu heidän valikoimiinsa. Uskon aina siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Kirjani ei varmasti ollut vielä julkaisukelpoinen, ei ollut sen aika ja hyvä niin. Oman kirjan voi julkaista myös omakustanteisesti.

Olen huomannut, ettei kirjaa kannata kirjoittaa hampaat irvessä, vaan se vaatii kärsivällisyyttä, epäonnistumisia, riskinottoa ja oppimista. Aikaa tulisi antaa itselle noin vuosi tai miksei tiukempikin aikataulu, jos on ahkera ja saa paljon aikaiseksi. Kirjoittamisesta pitää nauttia. Kieliopin hallitseminen ei ole vahvuuteni, eikä kaikkein tärkein asia kirjoittamisessa, vaan tarinan kerronta. Pitää antaa sanojen tulla paperille sellaisenaan kuin ne haluavat, eikä pidä takertua pikkuseikkoihin. Editor tarkista sitten kieliopilliset virheet.

Kirjailijaksi tuleminen vaatii kirjoittamista, vaikka vain muutamia sanoja päivässä, lause tai sivu kerrallaan. Matkalla kohtaa aina haasteita ja esteitä, mutta niinhän se on joka työssä, jos meinaa saavuttaa tavoitteensa.

Kun teksti etenee ja tarinaa alkaa syntymään, voin sitten alkaa käyttämään aikaa tekstin hiomiseen ja korjaamiseen. Annan ajatuksille aikaa, niin alitajuntanikin saa tilaa työskentelyyn.

Hyväksi kirjoittajaksi voi tulla vaikka osallistumalla kirjoituskilpailuihin, joita järjestetään Suomessa ja sitä kautta voi myös voittaa esim. kustannussopimuksen.

Kännykkäkulttuuri

On 25.2.2023

Puhelimen taakse on helppo piiloutua mm. toisten katseilta. Kännykkäkulttuuri on jonkin verran vieras sana minulle, mutta käytän sitä tässä kuitenkin.

Minullakin on kyllä älykännykkä ollut monia vuosia. Olen myös itse riippuvainen siitä. Välillä tekisi mieli vintata koko kännykkä jorpakkoon, kun suututtaa ajankäyttö, joka menee usein kännykään selaillen. Muutenkin tuntuu, että aika kuluu paljon nopeammin kuin ennen. Kännykkäriippuvaisuus tuo tunteen, että aika ei riitä muuhun. Se kädessä kuljetaan joka puolella, eikä nähdä eteen, ei taakse, kun uppoudutaan sen lumoihin. Aina pitää olla tavoitettavissa. Joskus on kännykkä on jäänyt vahingossa kotiin, kun on kiireellä lähtenyt töihin ja vasta töissä huomaa, niin on kyllä päivä pilalla ja mielikuvitus alkaa laukkaamaan, että varmasti juuri sinä päivänä tulee joku tärkeä puhelu joka jää väliin. Kyllä harmittaa ja päivä melkein pilalla. Näin se riippuvuus todennetaan.

Itse olen ainakin sen päättänyt, että lenkille lähdettäessä en ota kännykkää mukaan. En halua, että huomioni menee siihen tai koko lenkkeilyaika menee, jonkun kanssa puhelimessa lörpötellen. Haluan nauttia rauhassa raikkaasta ilmasta ja havainnoida ympäristöäni, hengittää raikasta ilmaa ja katsella kuuta, tähtiä tai auringon kultaa. Luonto on minulle tärkeä ja varsinkin metsäkävelyt. Metsän rauhaa en halua rikkoa kännykän pirinällä, vaan nauttimalla puista, sammaleista, kivistä, kallioista, poluista jne. Metsä maadoittaa.

Minusta tuntuu, että sosiaalinen elämä kärsii älykännyköiden ja läppäreiden tullessa maailmaan. Somessa kommunikoidaan kirjoittamalla tai videopuheluilla, mutta kohdataanko ihmisiä, kohdataanko katseita? Miten on toisen koskettaminen, eikö sitä enää tunneta sen käsitettä. Parisuhteissakin kännykkä näyttelee suurta roolia. Usein molemmat ovat uppoutuneet someen ja toisen huomioiminen jää vähemmälle. Toki se on tätä päivää mutta luulen, että ei niin kiva, jos huomion vie puhelin. Netissä on niin valtavasti tietoa ja selailemista. On facet, instat, youtube ja vaikka mitä. Valtava informaatiotulva joka siellä iskee.

Jokaiselle tekisi hyvää pitää kännykätön päivä aina silloin tällöin ja elää tätä elämää ilman some vaikutteita.

Kaikista eniten

On 25.2.2023

Ihmisen elämä voidaan jakaa eri elämänvaiheisiin, elämänpolkuihin. Polut voi olla hyvinkin erilaisia eri ihmisillä. Omaa lapsuuttani muistellen! Kukaan ei voi vanhempiaan valita, niillä mennään mitä on saatu ja niistä ollaan kiitollisia. Kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia, on sanonta ja aika usein kultaa muistot!

Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas. Suomessa on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, ilmaisen neuvolajärjestelmän avulla. Perhe saa ilmaiseksi mm. äitiyspakkauksen, jossa on tavaroita ja vaatteita vastasyntyneelle lapselle.

Lapsi kasvaa ja kehittyy vanhempiensa tai huoltajiensa huolenpidolla. Vanhempien tai huoltajien huolenpito, hellyys ja rakkaus luovat kasvualustan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Turvallinen lapsuus on tärkeää myöhemmänkin kasvun ja kehityksen takia. Lapsuusikä alkaa syntymästä ja kestää noin 10-12 -vuotiaaksi.

Vanhemmuus on vaikea asia. Vaikeinta elämässä on kasvattaa lapsi tai lapsia. Jokainen on oma persoonansa niin kuin äiti ja isäkin. Kukaan ei ole mielestäni täydellinen vanhempi. Kaikki tekee kasvatuksessa virheitä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta, edes kasvattaa omia lapsiaan itse. Lasten kasvatus on haastavaa. Varmasti jokainen vanhempi yrittää parhaansa. Niin olen itsekin yrittänyt, vaikka en kaikkeen ole pystynytkään tai osannut. Yritän olla lapsilleni esimerkillinen ihminen, jolta he saisivat hyvät eväät elämään, niin fyysisesti kuin henkisesti. Siihen aikaan ei ollut kasvatusoppaita, eikä ”supernannyja”. Neuvolasta sai pientenlasten ohjeita. Omilla opeilla ja taidoilla mentiin, kun versus tähän päivään, tietoa saa ja löytää yllin kyllin, joka kysymykseen löytää kommentteja netistä.

Olen todella ylpeä kaikista lapsistani, niin kuin kaikki vanhemmat ovat omistaan. Millä ylpeyden ja kiitollisuuden sitten todistaa. Välittämällä ja sanoittamalla. Tämän ikäpolven ihmiselle sanoittaminen ei ole niin itsestään selvää. Omassa kasvatuksessani en ole saanut tuoda koskaan itseäni esille (kts.itseilmaisu, itsetunto ja sen vaikutus kehitykseen) tai oppinut sanoittamaan asioita tai tunteita. Nykyinen sukupolvi on onneksi hyvin avointa ja suoria. Päiväkodissa ja koulussa on jo opittu itseilmaisua. Itseilmaisu on ihmisen perustarpeisiin kuuluva keino tulla ymmärretyksi. Itseilmaisu taitona vaatii avoimuutta, mutta on samalla toiminto, jota voi opetella.

Ihminen ilmaisee itseään sanallisesti sekä sanattomasti. Opinnäytetyönä on tehty ”Lapsen itsetunnon tukeminen kehollisen ilmaisun keinoin”. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallista opasta varhaiskasvattajien käyttöön. Hyvä itsetunto ei kuitenkaan ole tae hyvän elämän sujumiseen, mutta huono itsetunto tuo mukanaan suurempia haasteita. Vahvan itsetunnon omaava lapsi välittää muista, luo hyviä ihmissuhteita ja hyväksyy erilaisuutta paremmin sekä osaa arvioida omia taitojaan.

Kaikista eniten kuitenkin rakastan omia lapsiani ja lapsenlapsiani. Ilman niitä olisi elämä aika yksitotista. Lapset ovat minulle rikkaus ja elämänilo. Raha ei edes tee niin onnelliseksi, kuin lapset ja kaikki se kokemus niiden kanssa lapsuudesta aikuisuuteen.

Nyt on kiva seurata omien lastenlasten kehitystä ja heidän omien rajojen ja taitojen etsimistä, sekä miten omat lapseni kasvattavat heidän omia lapsiaan. Lapset ovat niin luonnollisia. Heidän nauru ja ilo on parasta maailmassa. Olen kiitollinen, että saan elää mukana. Äiti ja mummi ”titteleistä” olen ylpeä. Mummina oleminen on ihanaa.

Nykyvanhemmat ovat varmasti lasten kasvatuksessa kovin erilaisissa olosuhteissa kuin esim. minä. Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat ovat lastensa kanssa ajallisesti ja sisällöllisesti enemmän kuin yksikään vanhempien sukupolvi ennen heitä. Supernanny Pia Penttala väittää mikä on ”selkeästi isoin ongelma” Lapsi tarvitsee rakkauden lisäksi rajat. Miksi rajoja tarvitaan? Rajoja tarvitaan, kun esim. lapsi haluaa jotain, jota ei voi saada tai hän joutuu odottamaan. Lapsi oppii vanhemman opastuksella vähitellen ottamaan huomioon toisten tarpeita ja yhteisiä pelisääntöjä ja hoitamaan yhteisiä velvollisuuksia ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.

Maailma on muuttunut hektisemmäksi, runsaus kaikessa, tietotulva jne. Joku nuori sanoi radiossa, että on kasvanut perheessä jossa äiti treenaa usein salilla. Perheessä on totuttu fitness elämään, jossa on ruokarajoitteita ja oman kehon muokkaus on kova sana. Pitää olla ”timmissä” kunnossa ja nuoruutta ihaillaan.

Nuoruudessa voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen vanhempien tuella ja kannustuksella. Nuoren matka aikuisuuteen alkaa noin 13 -vuotiaana, johon kuuluu epävarmuutta, iloa, pelkoa ja haikeutta. Kaikki tunteet laidasta laitaan kuuluu kasvuun ja kehitykseen. Se on sitä elämänvaiheita ja elämänpolkua. Elämänpolku ei aina mene niin kuin on suunnitellut tai haaveilee. Joskus vaan tekee vääriä valintoja ja niitten kanssa on yritettävä elää. Ihmisen mieli on erehtyväinen. Erilaisia taitoja tulee opetella, että selviää elämästä. Elämänkokemus ja onnistumiset kuitenkin vain rikastuttavat elämää. Täysi- ikäinen on 18- vuotias. Silloin voi päättää omista asioistaan ja ottaa vastuuta sekä samalla niin sanotusti aikuistuu.

Aikuisena ihmisen pitäisi olla henkisesti niin kypsä, jotta pystyy ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. En oikein tiedä onko näin? Onko koskaan tarpeeksi kypsä henkisesti?

Lapset ja lapsenlapset ”Kaikista eniten”

Oheneeko hiukset..

On 24.2.2023

In kauneus ja hyvinvointi, Yleinen

Kaverini kertoi, että on käynyt hoidattamassa hiuspohjaansa hiusklinikalla. Hänen aina niin tuuheat hiuksensa ovat alkaneet huomattavasti ohentumaan, niin että päälaella on pieniä kaljuja kohtia. Päälakea näkyy huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Aloin kiinnostumaan, että minkälaista hoitoa hiusklinikalla tehdään ja onko hoito auttanut. Hoito on alkanut vähän auttamaan, sänkeä kasvamaan ja hiukset vahventuneet.

Kaljuuntumisen tunne ei ole kovinkaan kivaa ja varsinkin naiselle se on kova paikka. Onhan olemassa peruukkeja, mutta nekin hiostavat ja pistelevät sekä ovat epämukavia.

Ihmisellä on noin 100 000-200 000 hiusta. Hiukset kasvaa vuorokaudessa noin 0,035 cm. Auttaako ruokavalio hiusten kasvuun? Hiuksethan koostuvat proteiinista. Kasvua voi auttaa lisäämällä ruokavalioon proteiinia, mm. kananmunia sekä B-vitamiini on erityisen tärkeä hiuksille. Hiuksia tulisi pestä harvemmin. Pesu vaikka vain vedellä, koska se riittää puhdistamaan myös hiuksiin kertyneen hien. Pelkkä vesipesu voi olla salaisuus muhkeaan hiustyyliin. Hien sisältämä suola antaa meriveden tavoin jämäkkyyttä hiuksiin.

Moni kasvattaa hiusjuurissaan tietämättään talipunkkeja. Punkkia ei voi nähdä kuin mikroskooppitutkimuksella. Kuulemma kaikilla ihmisillä on päässä talipunkkeja, jotka aiheuttavat hiusten ohentumisen. Joillain voi olla talipunkkeja niin paljon, että hiustenkasvu tyrehtyy kokonaan. On todettu, että 80 prosentilla hiustenlähtötapauksista löytyy talipunkkeja. Talipunkkien näkeminen suurennettuna on varmasti iljettävää. Talipunkki on loinen, se ei pure eikä ime verta vaan syö hiusjuurelta ravinnon ja siksi hius irtoaa kesken kasvun. Talipunkit eivät myöskään aina ole hiustenlähdön syynä. Terveessäkin päänahassa voi olla talipunkkeja eivätkä ne aiheuta mitään ongelmia.

Kaverilta oli mikroskooppitutkimuksessa löydetty viisi punkkia hiusjuuresta ja aloitettu hoito. Luin, että hoitoja joutuu ottamaan useita jopa kymmeniä, että ne tehoaa. Hoito ei kokonaan poista punkkeja, vaan ne voivat tulla uudestaan.

Eikö muuta keinoa ole? Tutkin asiaa ja löysin Tea Tree oil shamppoo, palasaippuan. Miksi käyttää shampoopalaa? Se on luonnollinen, hellävarainen, ympäristöystävällinen ja helppo käyttää. Hoitaa hiuksia, mutta sitä voi käyttää vaikka kokovartalolle. Sheavoi shampoossa hoitaa ja pehmentää hiuksia, olen itse sen kokenut. Se rauhoittaa kutisevaa hiuspohjaa ja edistää hiusten luonnollista kasvua. On olemassa myös eteerinen tea tree öljy jota pitää laimentaa vedellä ja käyttää päänahan hoitoon.

Aloin sitten miettiä omaa hiuslaatuani joka on ohut ja hyvin hento. Näkyyhän minullakin päälakea ohuiden hiusten alta. Onkohan minunkin päässäni talipunkit tehneet töitä. Nyt olen ottanut käyttöön nuo edellä mainitsemani tuotteet ja noin kolme viikkoa on kulunut käytön aloituksesta. Hiukseni ovat paljon pehmeämmät ja kiiltävämmän kuin aiemmin. Minulla on luonnonkiharat ja pörröiset hiukset ja olen saanut tuon pörröisyyden häviämään noilla tuotteilla. Punkeista en tiedä onko niitä mutta tätä hoitoa nyt jatkan vielä.

– .

Kuviosukat

On 23.2.2023

In Käsityöt, Yleinen

Villasukka on neuletyö jonka olen kerran oppinut niin sen saman ohjeen mukaan sukkia voi muunnella vaikka kirjoneulesukiksi. Kirjoneuletta tehdessä langat pitää pitää samassa järjestyksessä etusormella. Varoa, ettei kiristä lankoja liikaa, että neule säilyttää joustavuuden. Jos on pitkät langanjuoksut kaikki langat kannattaa pitää mukana ja tavallaan sitoa toisiinsa lankalenkillä. Sukissa ja lapasissa langanjuoksut tulee olla lyhyitä, ettei ne tartu varpaisiin tai sormiin niitä pukiessa..

Kuviomallit on tehty ruutupiirroksin jota luetaan oikealta vasemmalle.

Kuvassa olevat sukat olen tehnyt yhdistellen erilaisia kuvioita toisiinsa ja vähän käyttänyt luovuutta niitä suunnitellessa. Kuviollisia neuleita en tykkää kauheasti tehdä, koska niitä tekee hitaammin kuin perus yhden värin sukkia sekä lankojen päättely ei ole lempipuuhaani. Noissakin kuvan sukissa on monia pääteltäviä lankoja.

Tykkään usein kutoa ja samalla katsoa televisiota. Jotkut ovat niin helppoja kuvioita, että ei aina tarvitse kuviomallia tarkasti seurata, mutta toiset kuviomallit taas niin vaikeita, että joutuu joka ruuturivin tarkistamaan moneen kertaan.

Sukkiani saa lapset, sukulaiset sekä tuttavat, myös itselleni teen sukkia eri pituisin varsin. Kenelleköhän nuo kuvan sukat antaisin?

Vuoden ajoilla on väliä milloin kudon tai neulon. Usein syksyn alkaessa lähden lankakaupoille tai tilaan lankoja netistä. Kylmät ilmat kun alkaa on kiva käpertyä omaan nojatuoliin kutomaan. En neulo kovin isoja töitä juuri koskaan, kun kärsivällisyys ei riitä tai sitten pitää olla välillä joku nopeammin valmistuva työ ja jatkaa taas sitten joskus sitä hitaampaa työtä. Kesäisin en neulo ollenkaan,vaan aika menee puutarhassa ja melkein aina ulkona.

Seuraavan kuviosukkamallin olen jo aloittanut ja se on Lappiaiheinen.

Reiki, energiahoito